Viialan nahkatehdas 1920-1995 ja Korkeakosken Kenkätehdas 1897-1983
26.3.2016-11.12.2016

Viialan Nahkatehdas ja Korkeakosken Kenkätehdas toivat omaleimaisen ja vahvan osansa tehtailija Emil Aaltosen harjoittamaan jalkine- ja nahkateollisuuteen. Vuonna 1920 perustettu Viialan Nahkatehdas päätyi Aaltosen omistukseen vuonna 1925. Korkeakosken Kenkätehtaan historia oli alkanut jo 1890-luvulla. Osaksi Aaltosen jalkineteollisuutta yhtiö tuli vuonna 1926.

Viialan Nahkatehdas oli melko uusi, toimintaansa aloitteleva yritys Aaltosen omistukseen siirtyessään. Aaltosen Tampereella sijainneista tehtaista poiketen se sijaitsi maaseudulla, mutta hyvien liikenneyhteyksien varrella. Lähellä virrannut joki varmisti riittävän veden saannin; käyttihän nahkatehdas prosesseissaan paljon vettä. Vuosikymmenten ajan tehtaan toiminta keskittyi tuottamaan pohja- ja päällisnahkaa jalkineteollisuuden tarpeisiin. Aina 1970-luvulle asti tuotannosta suurin osa meni Aaltosen omille tehtaille. Vähitellen tehtaasta kasvoi alansa merkittävä toimija. Toijalan Sanomat 18.11.1920: Tehtaan tuotanto tulee käsittämään päällis- ja pohjanahan walmistukset ja tulee tehtaalla tulewaisuudessa olemaan warsin suuri merkitys maan nahkateollisuudelle. Vuonna 1982 Viiala Lehden sivuilla saatettiin todeta tehtaan tuotantomäärän olevan ylivoimaisesti suurin määrä, mitä suomalaiset nahkatehtaat ovat tehneet. 1970-luvun lopulla tehtaan tuotantoa alettiin myydä kaikelle nahkaa käyttävälle teollisuudelle niin Suomessa kuin Euroopassa.

Korkeakoski oli vuonna 1926 jo pitkän perinteen omaava jalkine- ja nahkatehdas, joka oli aikanaan ollut jopa merkittävä kipailija Emil Aaltosen jalkinetehtaille. Tehtaiden siirryttyä Aaltosen omistukseen lopetettiin nahkatehdas tarpeettomana ja toiminta keskitettiin jalkineiden valmistukseen. Tuotanto painottui vahvarakenteisiin jalkineisiin, kuten reunoskenkiin, nahkasaappaisiin, hiihtokenkiin ja myöhemmin myös turvakenkiin. Aaltosen koko lesti- sekä puu- ja kuitunahkakorkotarve tyydytettiin Korkeakosken tuotannolla. Puupohjat ja puukengät tulivat tuotantoon 1960-luvun lopulla.  Tehtaan omistukseen kuuluva koski voimaloineen tarjosi käyttövoimaa niin kenkätehtaalle, korkotehtaalle kuin myös tehtaan sahalle. Paljon sähkövoimaa vaativa valmistus kuten puumateriaalin työstö jalkineteollisuuden käyttöön oli luontevaa juuri siellä. Korkeakosken kenkätehdasta kutsuttiin myös suomalaisten suutarien yliopistoksi, sillä sen siipien suojassa moni nainen ja mies sai jalkinealan ”peruskoulutuksen”. Näin oli esimerkiksi Väinö Hyppösen, Edward Renton, J. W. Pyhälän ja Otto Helmisen kohdalla.

Viiala ja Korkeakoski sijaitsivat molemmat maaseudulla, kaukana Aaltosyhtymän muista teollisuuslaitoksista. Molemmilla oli vuosikymmenten ajan suuri merkitys niin teollisuuden aloilleen, Aaltosyhtymälle kuin paikalliselle yhteisölleen. Tehtaiden välinen yhteistyö tiivistyi 1960-luvun puolivälissä pukinetuotannon alkaessa Korkeakoskella. Tämän seurauksena aloitettiin Viialassa pukinenahan valmistus. Yhdessä yhtiöt kehittivät tuotteen, joka menestyi etenkin 1970-luvulla erinomaisella tavalla tarjoten vaihtoehdon hiipuvalle jalkineteollisuudelle. Yhteistyö jatkui aina 1980-luvulle asti.

Tehtaiden toiminta osana Aaltosyhtymää alkoi ja päättyi samanaikaisesti. Viiala siirtyi osaksi Friitalan Nahkatehdasta vuonna 1985. Korkeakoskella jalkineiden valmistus päättyi 1983, pukinepuoli siirtyi osaksi Luhtaa vuonna 1984. Näin tehtaat olivat olleet osana Aaltosyhtymää noin 60 vuotta. Lopullisesti Viialan Nahkatehdas suljettiin vuonna 1995. Korkeakosken tehtaalla teollinen toiminta päättyi vuonna 2008 Luhdan siirtäessä tuotannon muualle.

Näyttelyssä tehtaiden vaiheita esitellään esinein, kuvin ja tekstein. Lisäksi videosalissa on nähtävissä lyhyt filmi “Nahka kestää”, jossa aiheena on nahanvalmistus Viialan Nahkatehtaalla.

Näyttelyn yhteydessä julkaistiin myös teos “Viialan Nahkatehdas 1920–1995 – Korkeakosken Kenkätehdas 1897–1983”. Kirjassa on 104 sivua ja sen hinta on 28 €.

 

 

Suosittele muillekin

Ajankohtaiset

Emil Aaltosen museo Pyynikinlinna
Tapahtumat

Taideluennot

To 21.3. klo 17.30 Romantiikan ajan ilmiöt.

To 18.4. klo 17.30. Arkkitehtiopiskelijat kartoittavat Jarl Eklundin arkkitehtonista viitekehystä.

LUE LISÄÄ!

Tutustu myös näihin

Pyynikinlinna 100 vuotta
Erikoisnäyttelyt

Pyynikinlinna 100 vuotta 24.2.2024-2.6.2024

Näyttelyssä esitellään Pyynikinlinnan vaiheita sadan vuoden ajalta. Esillä on myös arkkitehti Jarl Eklundin rakennuspiirustusten helmiä ja arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy:n esittely Pyynikinlinnan peruskorjauksesta vuonna 2020.

LUE LISÄÄ!

Menneet näyttelyt

Menneet näyttelyt

Nanso 100 vuotta 4.9.2021–27.2.2022 

Nanso 100 vuotta -juhlanäyttely on koottu Nanson mittavasta arkistoaineistosta sekä yksityishenkilöiden Nanso-tuotelainoista. Näyttely esittelee Nanson kiehtovan historian vuodesta 1921 alkaen tähän päivään. Muuttuvan maailman ilmiöt

LUE LISÄÄ!