Pyynikinlinna 100 vuotta 24.2.2024-2.6.2024
Näyttelyssä esitellään Pyynikinlinnan vaiheita sadan vuoden ajalta. Esillä on myös arkkitehti Jarl Eklundin rakennuspiirustusten helmiä ja arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy:n esittely Pyynikinlinnan peruskorjauksesta vuonna 2020.
Ulla Jokisalo, Jorma Puranen, Pentti Sammallahti: Hetkien kauneus 16.6.-15.9.2024
Ulla Jokisalo, Jorma Puranen, Pentti Sammallahti: Hetkien kauneus 16.6.-15.9.2024.
Valoa ja kuvia Pyynikinlinnan kokoelmasta 21.10.2023-11.2.2024
Valoa ja kuvia Pyynikinlinnan kokoelmasta -kokoelmanäyttely esittelee valokuvia, maalauksia ja veistoksia 2000-luvulta.
Muovi – eilen, tänään, huomenna 22.4.2023 – 8.10.2023
Näyttely esittelee muovin merkitystä monesta näkökulmasta nostaen esiin aikamme ihmeaineen mahdollisuudet ja haasteet.
Susanna Majuri: Veden tuntu 21.1.2023-2.4.2023
Susanna Majurin (1978-2020) teoksissa tarinat ovat tärkeitä. Tarinoita kuvittavat vesi ja pohjoinen niin maisemana kuin mielentilana. Emil Aaltosen museon “Susanna Majuri: Veden tuntu” -näyttelyssä on esillä 16 valokuvateosta vuosilta 2002-2019.
Jouko Lehtolan Rock-Finlandia -valokuvanäyttely 17.9.2022-18.12.2022
Jouko Lehtola (1963–2010) tunnettiin valokuvataiteilijana erityisesti nuoria ja nuorisokulttuuria kuvaavista sekä yhteiskunnallisia aiheita sivuavista valokuvasarjoista.
Rento meininki – Naivistista kuvataidetta Oulun taidemuseon kokoelmista 19.3.2022–28.8.2022
Emil Aaltosen museon Rento meininki -näyttely esittelee 54 teosta käsittävän kokonaisuuden naivistista kuvataidetta Oulun taidemuseon kokoelmista. Teoksia, maalauksia ja veistoksia on esillä 25 taiteilijalta. Teosten teemat kertovat naivistitaiteilijoiden suosikkiaiheista, sirkustempuista kotoisiin puuhiin ja eläinystäviin, romanttisista luontokokemuksista kaupunkikuviin ja vanhan ajan nostalgiaan. Naivismin tapaan yhdistävänä tekijänä on konstailematon ja positiivinen ilmapiiri.
Kaikkiaan teoksia on kuuden vuosikymmenen ajalta, mutta painopiste on 1970–1980-lukujen taiteessa. Tuon ajan naivistitaiteilijoista mainittakoon Håkan Brunberg, Enni Id, Alice Kaira, Nikolai Lehto, Pirkko Lepistö, Lea Kauppi ja Hannu Riikonen. Myöhempää tuotantoa on esillä muun muassa seuraavilta taiteilijoilta: Martti ”Huuhaa” Innanen, Arja Jäppinen, Martti Lehto, Bruno Maximus ja Tuomas Mäntynen.
Nanso 100 vuotta 4.9.2021–27.2.2022
Nanso 100 vuotta -juhlanäyttely on koottu Nanson mittavasta arkistoaineistosta sekä yksityishenkilöiden Nanso-tuotelainoista. Näyttely esittelee Nanson kiehtovan historian vuodesta 1921 alkaen tähän päivään. Muuttuvan maailman ilmiöt ja teollisen vaatetuotannon kehitys heijastuvat eri vuosikymmeninä suunnitelluista tuotteista. Nanson pitkän iän salaisuus piilee kenties kyvyssä mukautua jatkuviin muutoksiin ja silti vahvasti toteuttaa omaa tekemisen ideaa. Nansolla laatu, mukavuus ja ajankohtainen tyyli ovat ohjanneet työntekijöitä vuosikymmenestä toiseen. Yrityksen pitkässä historiassa nansolaisuus on muodostunut käsitteeksi. Näyttely tuo esille myös tekemistä kulissien takaa; yritteliäisyyttä ja vilpitöntä hyvin tekemisen ideologiaa.
Emil Aaltonen 150 vuotta
29.8.2019-1.12.2019
“Aaltosen mustat veret eivät hehku pinnalla, ne kuumenevat tyynen pinnan alla kuin tuli miiluhaudassa. Mutta lämpö ja sen vaikutus on silti yhtä tehokasta.” Näin kuvailtiin 70 vuotta täyttäneen vuorineuvos Emil Aaltosen persoonaa Suomen kuvalehden artikkelissa vuonna 1939.
Tehtailija Emil Aaltonen tunnettiin Tampereella vaativana työnantajana, mutta myös syvän oikeudenmukaisuuden tunnon omaavana ihmisenä. Niin työelämässä kuin elämässä muutenkin Emil Aaltosen johtoajatuksena oli palvelu; toisen hyvinvointi vaikutti myös omaan hyvinvointiin. Elämä oli Aaltoselle myös jatkuvaa itsensä haastamista: “Elämä on taistelua, se on taistelua itsensä ja taipumustensa kanssa. Itsensä voittaminen on suurin voitto.”
Tehtailija Emil Aaltosen syntymästä tulee 29.8.2019 kuluneeksi 150 vuotta. Emil Aaltosen museon juhlanäyttely pureutuu vuorineuvos Aaltosen henkilöön useista eri näkökulmista.
Toinen minä – Raimo Utriaisen maalauksia
26.5.2019 – 11.8.2019
Kuvanveistäjä Raimo Utriainen (1927–1994) tunnetaan parhaiten konstruktivistisista veistoksista, jotka koostuvat ohuista, matemaattisen tarkasti asetelluista metallisäleistä. Abstraktien teosten levolliset muodot ja valossa väreilevät pinnat vievät ajatukset luonnonilmiöihin. Ne eivät kuitenkaan toista näkyvää, vaan perustuvat pinnanalaisiin muotoihin ja rytmeihin, joista näkyvä todellisuus rakentuu.
Raimo Utriaisella oli myös toinen minä. Samaan aikaan kun hän työsti kaikkein hienovireisimpiä veistoksiaan, hän teki suurikokoisia, väreiltään ja eleiltään voimakkaita maalauksia, usein viitteellisesti esittäviä. Ne olivat hänelle keino tuoda esiin kaikki ne sisäänsä kerrostuneet tunteet, joille hänen veistostensa askeettisessa minimalismissa ei ollut tilaa.
Suurin osa maalauksista syntyi 1980-luvulla, uuden ekspressiivisen maalaustaiteen kultakaudella. Raimo Utriainen oli tunnustetusti yksi modernin suomalaisen kuvanveiston suuria uudistajia. Hänen samanaikaisesti väkevät ja ilottelevat, toisinaan myös groteskit kankaansa kertovat hänen olleen ajan hermolla myös maalatessaan.
Artio Oy