EMIL AALTOSEN CV |
|
| 1869 | Emil Aaltonen (vuoteen 1890 Widell) syntyi 29.8.1869 Sääksmäellä Metsäkansassa. |
| 1884-87 | Suutarin oppipoikana Sääksmäellä. |
| 1887-89 | Suutarin kisällinä Hattulan Nihattulassa |
| 1889-92 | Oma suutarinverstas Nihattulassa. Apuna oli ajoittain muutamia apulaisia ja ompelukone, talviaikana kierrettiin taloissa. |
| 1892 | Muutto Hattulan Vähä-Luolajan kylään Linnanmäelle väljempiin tiloihin. |
| 1896 | Avioliittoon Olga Lovisa Malisen kanssa. Avioliitosta syntyi neljä tytärtä, joista kaksi kuoli lapsena. |
| 1896-1901 | Suutarinverstas kasvoi 10-15 työntekijän yritykseksi, jossa oli mm. 10 ompelukonetta. Nahan hukkapaloista ommeltiin rukkasia ja tupakkakukkaroita. Tuotteilla oli hyvä menekki ja niitä myytiin mm. kahdessa omassa myymälässä Hämeenlinnassa. |
1902 |
Käsityöverstas muuttui tehtaaksi, kun sinne ostettiin Helsingistä lähes uudet kenkätehtaan koneet. Tehtaan nimeksi otettiin Hattulan Jalintehdas. |
| 1904 | Laajentuvaa tuotantoa varten rakennettiin kaksikerroksinen, puinen tehdasrakennus ja hankittiin tarvittavat koneet. Työntekijöitä tehtaassa oli 50 ja päivätuotanto 50 kenkäparia |
| 1905 | Tulipalo tuhosi vastavalmistuneen
tehdasrakennuksen. Pari kuukautta myöhemmin
Olga-puoliso kuoli. Emil Aaltonen päätti muuttaa kahden pienen tyttärensä kanssa Tampereelle, missä toiminta aloitettiin Kyllikinkatu 19:ssä nimellä Tampereen Kenkätehdas. Työntekijöiden määrä kasvoi pian yli sadan. |
| 1910 | Tehtaalle hankittiin väljemmät tilat, entinen tapettitehtaan kiinteistö, Tammelantorin laidalta. Työntekijöiden määrä oli 200, päivätuotanto 400 kenkäparia ja tuotemerkki Vakuuskenkä |
|
1913-28 |
Uusi tehdasrakennus valmistui neljässä vaiheessa ja täytti koko korttelin. |
| 1915-18 | Aaltonen oli Tampereen kaupunginvaltuutettuna. |
| 1915 | Aaltonen oli perustamassa Lokomo Oy:tä. |
| 1917 | Tampereen Kenkätehdas
muutettiin Aaltosen Kenkätehdas Oy:ksi,
tosiasiallisen omistuksen jäädessä
edelleen Emil Aaltoselle. Työntekijöitä
oli 450, mikä oli 38 % koko maan kenkäteollisuuden
työväen lukumäärästä.
Aaltonen osti Mäntsälän Ylikartanon ja kokeili siellä uudenlaisia maataloustuotannon muotoja. Yli 2000 ha:n tilalle rakennettiin mm. kuljetusten helpottamiseksi kapearaiteinen rautatie. |
| 1919 | Miljoonan markan lahjoitus Tampereen kirjastotalon rakentamiseksi. |
| 1921 | Aaltoselle myönnettiin
kauppaneuvoksen arvonimi. Aaltonen oli perustamassa Sarvis Oy:tä, Suomen ensimmäistä "muovitehdasta". |
| 1924 | Pikilinnan asuin- ja liikerakennus valmistui |
| 1925 | Aaltosen Kenkätehdas
Oy osti Viialan Nahkatehdas Oy:n. Lokomo Oy:n lähes koko osakekanta siirtyi Aaltoselle. |
| 1926 | Aaltosen Kenkätehdas
Oy osti Suomen Kenkä- ja Nahkatehdas
Oy:n Korkeakoskella. Sarvis Oy:n lähes koko osakekanta siirtyi Aaltoselle. |
| 1927 | Aaltosen Kenkätehtaan vuosituotanto ylitti puolen miljoonan kenkäparin rajan. Tuotemerkkejä oli Vakuuskengän lisäksi mm. Valio ja Nelly. Työntekijöiden määrä oli 550. |
| 1928 | Aleksis Kiven patsas Tampereen
kirjastopuistoon toteutettiin Aaltosen lahjoituksen
tuella. Aaltonen osti ja lahjoitti U.L. Lehtosen 4500 niteen kirjaston Turun Yliopiston kirjastolle |
|
1930 |
Aaltosen Kenkätehtaan naisten juhlakengät saivat kultamitalin Barcelonan maailmannäyttelyssä. |
| 1931-34 | Aaltosen Kenkätehdas Oy osti Oy Attilan kenkätehtaan, Oy Solenan kenkätehtaan ja OY Teknika AB:n. 1930-luvun loppupuolella Aaltosen kenkätehtaiden mallistoon kuului noin 4500 mallia ja värikarttaan 600 vivahdetta. |
| 1937 | Emil Aaltonen perusti nimeään
kantavan säätiön suomenkielisten
tutkijoiden luovan tieteellisen työn
tukemiseksi. Sorsapuiston asuintalo valmistui. |
| 1939 | Aaltoselle myönnettiin
vuorineuvoksen arvonimi. Aaltonen lahjoitti varat synnyinseutunsa Metsäkansan kirkon rakentamiseksi sekä tuki myöhemmin myös Korkeakosken ja Viialan kirkkojen rakentamista. |
| 1940 | Aaltosen Kenkätehdas Oy:n ostamat kenkätehtaat ja nahkatehdas sulautettiin yhtiöön, jonka työntekijämääräksi tuli 1300. |
| 1941 | Akolinnan asuin- ja liikerakennus valmistui. |
| 1947 | Aaltonen luopui 78-vuotiaana toimitusjohtajan tehtävistä. Aaltosen omistamissa teollisuuslaitoksissa oli tuolloin yli 3000 työntekijää. |
|
1949 |
Emil Aaltonen kuoli 16.12.1949 Tampereella. |