Takaisin
 

EMIL AALTOSEN CV

1869 Emil Aaltonen (vuoteen 1890 Widell) syntyi 29.8.1869 Sääksmäellä Metsäkansassa.
1884-87 Suutarin oppipoikana Sääksmäellä.
1887-89 Suutarin kisällinä Hattulan Nihattulassa
1889-92 Oma suutarinverstas Nihattulassa. Apuna oli ajoittain muutamia apulaisia ja ompelukone, talviaikana kierrettiin taloissa.
1892 Muutto Hattulan Vähä-Luolajan kylään Linnanmäelle väljempiin tiloihin.
1896 Avioliittoon Olga Lovisa Malisen kanssa. Avioliitosta syntyi neljä tytärtä, joista kaksi kuoli lapsena.
1896-1901 Suutarinverstas kasvoi 10-15 työntekijän yritykseksi, jossa oli mm. 10 ompelukonetta. Nahan hukkapaloista ommeltiin rukkasia ja tupakkakukkaroita. Tuotteilla oli hyvä menekki ja niitä myytiin mm. kahdessa omassa myymälässä Hämeenlinnassa.

1902
Käsityöverstas muuttui tehtaaksi, kun sinne ostettiin Helsingistä lähes uudet kenkätehtaan koneet. Tehtaan nimeksi otettiin Hattulan Jalintehdas.
1904 Laajentuvaa tuotantoa varten rakennettiin kaksikerroksinen, puinen tehdasrakennus ja hankittiin tarvittavat koneet. Työntekijöitä tehtaassa oli 50 ja päivätuotanto 50 kenkäparia
1905 Tulipalo tuhosi vastavalmistuneen tehdasrakennuksen. Pari kuukautta myöhemmin Olga-puoliso kuoli.
Emil Aaltonen päätti muuttaa kahden pienen tyttärensä kanssa Tampereelle, missä toiminta aloitettiin Kyllikinkatu 19:ssä nimellä Tampereen Kenkätehdas. Työntekijöiden määrä kasvoi pian yli sadan.
1910 Tehtaalle hankittiin väljemmät tilat, entinen tapettitehtaan kiinteistö, Tammelantorin laidalta. Työntekijöiden määrä oli 200, päivätuotanto 400 kenkäparia ja tuotemerkki Vakuuskenkä

1913-28

alkuun

Uusi tehdasrakennus valmistui neljässä vaiheessa ja täytti koko korttelin.
1915-18 Aaltonen oli Tampereen kaupunginvaltuutettuna.
1915 Aaltonen oli perustamassa Lokomo Oy:tä.
1917 Tampereen Kenkätehdas muutettiin Aaltosen Kenkätehdas Oy:ksi, tosiasiallisen omistuksen jäädessä edelleen Emil Aaltoselle. Työntekijöitä oli 450, mikä oli 38 % koko maan kenkäteollisuuden työväen lukumäärästä.
Aaltonen osti Mäntsälän Ylikartanon ja kokeili siellä uudenlaisia maataloustuotannon muotoja. Yli 2000 ha:n tilalle rakennettiin mm. kuljetusten helpottamiseksi kapearaiteinen rautatie.
1919 Miljoonan markan lahjoitus Tampereen kirjastotalon rakentamiseksi.
1921 Aaltoselle myönnettiin kauppaneuvoksen arvonimi.
Aaltonen oli perustamassa Sarvis Oy:tä, Suomen ensimmäistä "muovitehdasta".
1924 Pikilinnan asuin- ja liikerakennus valmistui
1925 Aaltosen Kenkätehdas Oy osti Viialan Nahkatehdas Oy:n.
Lokomo Oy:n lähes koko osakekanta siirtyi Aaltoselle.
1926 Aaltosen Kenkätehdas Oy osti Suomen Kenkä- ja Nahkatehdas Oy:n Korkeakoskella.
Sarvis Oy:n lähes koko osakekanta siirtyi Aaltoselle.
1927 Aaltosen Kenkätehtaan vuosituotanto ylitti puolen miljoonan kenkäparin rajan. Tuotemerkkejä oli Vakuuskengän lisäksi mm. Valio ja Nelly. Työntekijöiden määrä oli 550.
1928 Aleksis Kiven patsas Tampereen kirjastopuistoon toteutettiin Aaltosen lahjoituksen tuella.
Aaltonen osti ja lahjoitti U.L. Lehtosen 4500 niteen kirjaston Turun Yliopiston kirjastolle

1930

alkuun

Aaltosen Kenkätehtaan naisten juhlakengät saivat kultamitalin Barcelonan maailmannäyttelyssä.
1931-34 Aaltosen Kenkätehdas Oy osti Oy Attilan kenkätehtaan, Oy Solenan kenkätehtaan ja OY Teknika AB:n. 1930-luvun loppupuolella Aaltosen kenkätehtaiden mallistoon kuului noin 4500 mallia ja värikarttaan 600 vivahdetta.
1937 Emil Aaltonen perusti nimeään kantavan säätiön suomenkielisten tutkijoiden luovan tieteellisen työn tukemiseksi.
Sorsapuiston asuintalo valmistui.
1939 Aaltoselle myönnettiin vuorineuvoksen arvonimi.
Aaltonen lahjoitti varat synnyinseutunsa Metsäkansan kirkon rakentamiseksi sekä tuki myöhemmin myös Korkeakosken ja Viialan kirkkojen rakentamista.
1940 Aaltosen Kenkätehdas Oy:n ostamat kenkätehtaat ja nahkatehdas sulautettiin yhtiöön, jonka työntekijämääräksi tuli 1300.
1941 Akolinnan asuin- ja liikerakennus valmistui.
1947 Aaltonen luopui 78-vuotiaana toimitusjohtajan tehtävistä. Aaltosen omistamissa teollisuuslaitoksissa oli tuolloin yli 3000 työntekijää.

1949

alkuun

Emil Aaltonen kuoli 16.12.1949 Tampereella.
Takaisin